Naisille, tytöille ja sukupuolivähemmistöille kohdennetut e-urheilusarjat ja pelitoiminnan tapahtumat voivat olla perusteltu ja tarpeellinen osa yhdenvertaisemman pelikulttuurin rakentamista. Riot Games on perustanut Valorant –videopeliin kilpasarjan naisille ja sukupuolivähemmistöille. Julkistus aiheutti sosiaalisessa mediassa ja e-urheiluyhteisössä keskustelua naisille ja sukupuolivähemmistöille tarkoitettujen e-urheilusarjojen tarpeellisuudesta ja merkityksestä (Ilta-Sanomat 28.2.2021). Kysymys tytöille ja sukupuolivähemmistöille kohdennetusta toiminnasta elää myös nuorisotyössä ja pelitoiminnassa.
Elektronista urheilua kuvataan usein tasa-arvoiseksi, sillä pelaajan identiteetit ja ominaisuudet, esimerkiksi sukupuoli, äidinkieli, etnisyys tai katsomus eivät vaikuta lajissa suoriutumiseen. E-urheilua ja pelaamista on mahdollista harrastaa ja harjoitella myös eri toimintakyvyt huomioiden. Vaikka e-urheilussa on potentiaalia olla yhdenvertaista ja inklusiivista, todellisuudessa eri henkilöillä ei ole samanlaiset lähtökohdat e-urheilun aloittamiseen, lajeissa kehittymiseen tai menestymiseen.
Pelaajabarometrin tulokset vahvistavat arkipäiväisen havainnon: pojat pelaavat kilpapelejä muita sukupuolia useammin (Pelaajabarometri 2020). Tämä sukupuolijakauma näkyy niin pelitaloilla kuin e-urheilun ammattilaissarjoissa. Tytöt ja naiset sekä sukupuolivähemmistöt kohtaavat pelikulttuurissa ja e-urheilukulttuurissa valitettavan usein ulossulkemista, häirintää ja syrjintää. Joskus ulossulkemisen taustalla voi olla seksismiä, naisvihaa tai transfobiaa, jota ilmenee muissakin online-ympäristöissä. Toisinaan ulossulkemista voivat aiheuttaa esimerkiksi toimintakulttuurissa, puheissa ja viestinnässä ilmenevät kapeat oletukset, normit ja stereotypiat siitä, kuka voi olla pelaaja ja millaisia pelaajia eri sukupuoliin kuuluvat henkilöt voivat olla (Ilta-Sanomat 3.3.2021). Tyttöjen ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien pelaajapolulla on enemmän esteitä ja hidasteita kuin poikien pelaajapolulla. Tämä epäsuhta näkyy erityisen selvästi e-urheilun huipulla (Teemu “wabbit” Hiilinen 1.3.2021). Kaikille avoin toiminta ei aina ole kaikille turvallista tai kutsuvaa.
Epätasainen sukupuolijakauma näkyy myös nuorisotyöllisessä pelitoiminnassa, jossa suurin osa osallistujista on poikia. Pelitoiminnassa on mahdollista järjestää tytöille ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville omia pelitapahtumia tai toimintoja, joiden tarkoitus on madaltaa kynnystä osallistua pelikulttuuriin, päästä peliharrastuksessa alkuun tai osallistua pelikulttuuriin turvallisemmassa ympäristössä. Pelaamisharrastus voi olla portti teknologiaosaamiseen, itselle ominaisten kiinnostuksenkohteiden löytämiseen tai jopa omia taitoja ja kiinnostuksia vastaavan ammatillisen polun alkamiseen. Pelikulttuuri on osa valtavirtakulttuuria ja lähes kaikki suomalaiset nuoret osallistuvat siihen jo tavalla tai toisella, vaikka osallistumisen tavat ovatkin osittain sukupuolen mukaan eriytyneitä. Osallisuuden, näkyväksi ja arvostetuksi tulemisen kannalta on olennaista, että pelikulttuurista ja e-urheilukulttuurista pääsevät osalliseksi kaikki halukkaat. Pelikulttuurin yhdenvertaisuudella on laajamittaista yhteiskunnallista merkitystä, koska se koskettaa lähes kaikkia nuoria ja valtaosaa koko kansasta. Yhdenvertaisuuden edistäminen on myös osattomuuden, marginalisoinnin, syrjinnän ja syrjäytymisen ehkäisyä (Maria Ohisalo 14.11.2020).
Kaikki tytöt ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat eivät halua osallistua heille rajattuun toimintaan tai eivät koe sitä omaksi. Muille kuin miehille tarkoitettujen e-urheilusarjojen ja tyttöjen oman pelitoiminnan haasteena on, että ne voivat tuntua toisintavan käsitystä poikkeuksesta oletussukupuolisten joukossa, eivätkä ne siksi tunnu kutsuvilta. Tyttöjen, naisten ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien omat e-urheilusarjat ja pelitilat ovat toimintakulttuurin kehittämistyössä väliaikaisia myönnytyksiä ja mukautuksia. Kuten kaikella yhdenvertaisuutta edistävällä työllä, myös naisten ja sukupuolivähemmistöjen e-urheilusarjoilla sekä muille kuin pojille rajatulla pelitoiminnalla tulisi olla tavoitteena tehdä itsensä ajan myötä tarpeettomaksi. Tarkoituksena ei ole luoda pysyviä toimintamalleja ja –suosituksia vaan väliaikaisia kehitysvaiheen toimintamuotoja, joista voidaan siirtyä kohti inklusiivista, avointa ja yhdenvertaista pelikulttuuria. Tätä tavoitetta jokainen kasvattaja voi tukea edistämällä parempaa pelikulttuuria (Mediakasvatusseura/Miia Siutila 17.2.2021).
Riikka Lehtinen
projektisuunnittelija
Non-toxic – syrjimätön pelikulttuuri
Lisätietoa ja vinkkejä paremman pelikulttuurin edistämiseen:
- Non-toxic – pelikasvatusta kotona ja nuorisotyössä (Siutila, Miia 2020)
- Non-toxic – Selvitys kilpailullisia tietokone- ja konsolipelejä pelaavien nuorten kokemuksista vihapuheesta ja häirinnästä (Alin, Ella 2018)
- E-urheilun opas vanhemmille ja Non-toxic -pelikulttuuri: yhdenvertaisuutta edistävän pelikasvattajan muistilista (Seul ry)
Keskustelu on suljettu.